Julkisuudessa on viime aikoina käyty kiivasta keskustelua siitä, onko hankintalain mukaista, että yritysjärjestely mahdollistaa ennen yritysjärjestelyä ilman taloudellisia voimavaroja olevan yrityksen osallistumisen julkisia hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin. Keskustelun taustalla on tilanne, jossa eräs yrityssaneeraukseen vuoden 2024 lopussa hakeutunut suomalainen huonekalualan merkittävä toimija, oli kuukausi ennen yrityssaneeraukseen hakeutumista siirtänyt kotimaan myynnin pöytälaatikkoyhtiöönsä. Kilpailijat väittivät, että yritysjärjestelyssä oli kyse luottotietojen puhdistamisesta julkisia hankintoja varten, kun taas kyseinen yritys katsoi, että yhtiöittäminen tehtiin, koska konsernirakennetta ja raportointia haluttiin virtaviivaistaa eriyttämällä kotimaan myynti maakohtaiseen myyntiyhtiöön kuten muissakin maissa. Kaupunki oli hylännyt kyseisen tarjoajan (jäljempänä myös valittaja), jolle liiketoimintaa oli siirtynyt, tarjouksen sillä perusteella, ettei tarjoaja ollut täyttänyt tarjouspyynnön liikevaihtovaatimusta. Markkinaoikeus antoi 29.9.2025 kaupungin menettelyä koskevan päätöksen MAO:508/2025. Markkinaoikeuden päätös ei ole lainvoimainen.
Hankintalain 85 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tätä varten hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia vähimmäisliikevaihdosta tai varojen ja velkojen välisestä suhteesta.
Nyt kyseessä olevaa tarjouskilpailua koskevan tarjouspyynnön mukaan tarjoajan edellisen kahden (2) viimeksi vahvistetun tilikauden (12 kuukautta) liikevaihdon tulee kumpanakin tilikautena olla ollut vähintään kaksi (2) miljoonaa euroa. Mikäli tarjoajan tilikausi on pidempi tai lyhyempi toimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa taikka tilinpäätöksen ajankohtaa muutettaessa, tarjoajan on esitettävä erillinen selvitys siitä, miten asetettu vaatimus täyttyy. Mikäli tarjoaja on sellainen uusi yritys, ettei sillä ole saatavilla vielä viimeksi vahvistettua tilinpäätöstä, voi tarjoaja osoittaa, että se muulla tavoin täyttää asetetun vaatimuksen esimerkiksi siten, että tarjoajan keskimääräinen liikevaihto tarjoajan toiminta-ajalta täyttää asetetun vaatimuksen. Tarjoajan on esitettävä erillinen selvitys siitä, miten asetettu vaatimus täyttyy.
Valittaja katsoi kaupungin sulkeneen sen tarjouskilpailusta hankintalain vastaisesti, sillä se oli täyttänyt liikevaihtovaatimuksen kahdella vaihtoehtoisella perusteella: valittaja on ollut uusi yritys, minkä takia se on voinut vedota tilinpäätösten sijaan sen toiminta-ajalta kertyneeseen ja sen jälkeen kertyvään liikevaihtoon, joka ylittää moninkertaisesti vaaditun liikevaihdon määrän, ja toiseksi, vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella erilaisissa yritysjärjestelyissä liikevaihtovaatimus on tullut täytetyksi tarjoajalle siirtyneen liiketoiminnan perusteella.
Markkinaoikeus katsoi päätöksessään, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan erilaisissa yritysjärjestelyissä, kuten liiketoimintakaupassa, hankintayksikkö voi katsoa soveltuvuusvaatimusten tulleen täytetyiksi tarjoajalle siirtyneen liiketoiminnan perusteella. Tarjouspyynnön mukaan uudella yrityksellä on tarkoitettu yritystä, jolla ei ole ollut saatavilla vielä viimeksi vahvistettua tilinpäätöstä. Asiassa esitetyn perusteella valittaja oli toimittanut hankintayksikölle kaksi valittajaa koskevaa viimeksi vahvistettua tilinpäätöstä. Ottaen huomioon tämän sekä sen, että edellä kuvatulla tavalla uudella yrityksellä on tarjouspyynnön liikevaihtovaatimuksessa tarkoitettu yritystä, jolla ei ole saatavilla vielä viimeksi vahvistettua tilinpäätöstä, valittajan ei markkinaoikeuden mukaan voitu katsoa olevan liikevaihtovaatimuksessa tarkoitettu uusi yritys.
Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan oli tullut toimittaa selvitys liikevaihdon suuruudesta vasta pyydettäessä, eikä hankintayksikkö ollut pyytänyt valittajalta selvitystä sen tarjouksen yhteydessä esiin tuomasta liiketoimintasiirrosta tai liikevaihdon suuruudesta muutenkaan tilinpäätöstietoja lukuun ottamatta. Markkinaoikeus katsoi, ettei hankintayksikkö ollut riittävällä tavalla selvittänyt liikevaihtoa koskevan soveltuvuusvaatimuksen täyttymistä valittajan osalta, eikä perustellut valittajan sulkemista tarjouskilpailusta hankintalain edellyttämällä tavalla. Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö oli menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti.
Markkinaoikeuden päätös on eittämättä hankintalain ja vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen. Päätöksestä käy ilmi, että hankintayksikön harkintavalta arvioida soveltuvuusvaatimusten täyttymistä yritysjärjestelyn perusteella, on voimassa olevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön perusteella varsin kapea. Hankintayksikön menettelyn arvioinnissa tulee huomioida erityisesti tasapuolisuus- ja syrjimättömyysnäkökohdat sekä luonnollisesti myös suhteellisuus- ja avoimuusperiaatteet. Silloin, kun tarjouspyynnössä edellytetään tarjoajalta tiettyä liikevaihtoa ja tarjouskilpailuun osallistuu tarjoaja, jolle on siirtynyt liiketoimintaa, edellä mainittu edellyttää, että hankintayksikkö selvittää siirtyneeseen liiketoimintaan kohdistuvan liikevaihdon. Näin toimimalla hankintayksikkö varmistaa, että myös sellainen tarjoaja, jolle on siirtynyt liiketoimintaa, täyttää liikevaihtovaatimuksen.
Voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista yritysjärjestelyn perusteella liiketoimintaa vastaanottaneen yrityksen tarjouksen hylkäämistä, jos sille siirtyneeseen liiketoimintaan kohdistuva liikevaihto täyttää soveltuvuusvaatimukset; olivatpa liiketoimintaa luovuttaneen yrityksen vaikuttimet yritysjärjestelyn taustalla mitkä tahansa. On myös vaikeata nähdä, että liiketoimintaa vastaanottaneen tarjoajan tai liiketoimintaa luovuttaneen yrityksen motiivien selvittäminen olisi oikeudellisesti edes mahdollista.
Artikkeli on julkaistu aiemmin Edita Publishing Oy:n Credita -palvelussa.